  © Siiri K., klikkaa suuremmaksi tummanrautias suomenpienhevonen, tamma, säkäkorkeus 145cm, VH-26716 synt. 05.04.2006 (oma ikääntyminen*); täyttänyt 4v. 25.05.2009 kasv. Nokikylän Talli; om. Siiri K. / Joikujärven Suomenhevoset koulutustaso helppo A, re 70cm: yleisratsastuspainotteinen Ei näyttely- tai kilpameriittejä toistaiseksi * Ikääntyy reaaliaikaisesti vuoteen 2009 jonka jälkeen linkin osoittama ikä lisätään hevosen reaalivuosiin Enni on kasvattajan sanalla sanoen "simppeli ja vähän yksinkertainen neitokainen, mutta hyvin miellyttävä luonteeltaan ja lapsirakas persoona". Jos kuvailisin itseäni, sanoisin, että olen melko vanhanaikainen, enkä helposti totu uusiin mullistuksiin ja menetelmiin. Minusta se on omituista ja vähän pelottavaakin. Pidättäydyin mieluummin niissä vanhoissa perinteissä, enkä lähde mukaan uusiin hullutuksiin. Olen myös vaatimaton, mutta käyttäydyn siivosti ja hyvätapaisesti. Minusta on parempi olla mieliksi ja saada kehuja, kuin jurttailla ja joutua silmätikuksi. *hrr...!* Yritän aina parhaani ja panen itseni likoon aina täysillä. Minusta on mukavaa olla mieliksi. En vaadi toisilta paljoa, ennemminkin itse kannan enemmän vastuuta, vaikka aina minusta ei siihen olekaan. Saatan olla hieman hidas ajattelemaan ja toimimaan, mutta olen pohjimmiltani rehellinen ja rehti suomalainen. Olen helppo hoitaa, ainakin ihmisteni mielestä. Minä en turhia hätkyile, ja olen rauhallinen kaveri vaikka vähän kokemattomammallekin. Koska olen simppeli, tyyni ja rauhallinen persoona, minut on myös erikoisen helppo satuloida. En pistele pahemmin vastaan ja käyttäydyn muutenkin hyvin. Suojat minulle saa jalkoihin aivan mutkatta, minä en siitä pahemmin välitä. Satulankin saa selkääni mutkatta, mutta minulla on suuri hinku saada kurkistella karsinan aukinaisesta ovesta ulos. Jos suljet minut "koppiin" varusteiden laitoin ajaksi etkä laita minua kiinni, voit olla varma, että pyörin kuin hyrrä. Muuten olen kyllä suht' kiltisti. Suitsittaessa nostan pääni kovin ylös, ja suitsiminen voi olla sinun mielestäsi vaikeaa. Minä pidän sitä kuitenkin pelkkänä leikkinä, enkä tokikaan tarkoita pahaa. Jos saat suitsien otsapannalla "kiinni" turvastani, pysyn kyllä aloillani niin kauan, kunnes päästät taas irti. Minun kanssani sinun täytyy toimia oikein, muuten pistän homman melko hulinaksi. Ilkeä en kuitenkaan ole, kuten jo aiemmin mainitsinkin. Kun ihmiset kipuavat selkääni, olen heti valmiina toimimaan. Kun he kiristävät satulavyötäni ja säätävät jalustimia, seison kiltisti paikallani. Verryttelyssä olen useimmiten rauhallinen, enkä puhku suoranaisesti intoa. Mielestäni maltti on valttia, enkä siksi turhaa kiirehdi. Ratsastajani kuitenkin joutuvat minua vähän hoputtamaan, vaikka mielestäni vauhti olisikin täysin sopiva. Teen kuitenkin aina ratsastajilleni mieliksi, enkä suututa heitä turhaan. Koulutunneilla minä olen suosittu hevonen pehmeiden askeleitteni, tasaisen menoni ja rauhallisuuteni vuoksi. Minua onkin kehuttu kovasti tyylistäni ja laadukkuudestani - otan kaiken kommentin sopuisasti vastaan. Koulutunneilla minulle kuitenkin tuottavat vaikeuksia väistät. En ole kankea, mutta niiden oppiminen ei tahdo mennä perille laisinkaan. Kyllästyessäni harjoitteluun (mitä yritän kyllä tosissani välttää miellyttääkseni ihmisiäni) ryhdyn veteläksi ja laiskaksi. Ketäpä se enää kiinnostaisi, jos ei tahdo sitten kirveelläkään onnistua? Estetunneilla taasen en ole niin haluttu hevonen. Kapasiteettiä minulla kyllä on melkein metriin, mutta jostain syystä ihmiset eivät ole innostuneita tekniikastani ja muista. Yritän toki parhaani, mutta se ei aina riitä. Vain jotkut ratsastajat saavat minut menemään kohtalaisen hienosti, mutta se vaatii jo taitoa. Olen esteillä vähän ylivirkeä (toisin kuin koulussa), joten olen välillä melko vaikea hallittava. Hyppään osiltani hyvällä tyylillä (mielestäni), mutta saatan pudottaa puomit - yleisimmin takasillani. Apupuomit esteiden edessä auttavat hieman. Lähestymistäni on kehuttu, mutta loikin esteiden yli kuulemma kuin jänis. En kai? Maastoillessa olen taasen yliveto. Minusta tykätään, koska olen varmajalkainen, tasainen ja rauhallinen. En säiky turhia ja kuljen mielelläni yksin tai porukassa. Maastoillessa olen virkeä, mutta en ylienerginen. Minut saa pienempikin hallintaan, kunhan ei kisko suustani - olen sieltä kovin herkkä nimittäin. Tykkään mennä myös pidemmänkin lenkin. Raskailla matkoilla olen myös hyvä valinta. Kotiin päin tullessa voit kyllä luottaa minuun; tiet ylitän rauhallisesti enkä hosu. Jos haluat ravata, en kiihdytä. Liikennettäkään en säiky - olen tottunut.
Jälkeläiset & jalostusinfo Nokikylän Enni ei ole enää tarjolla jalostukseen. Maksimissaan tamma varsoo vielä muutaman jälkeläisen jotka jäävät hyvin suurella todennäköisyydellä vain tallin omaan käyttöön.
Kilpakalenteri (merkittyinä vain voitot ja sijoitukset) NJ-näyttelyt 13.07.2006 lk. suomen(pien)hevosvarsat aikuiskuvilla, Bellicose & Itä-Laakso, LKV2 (irtoSERT, JS), päätuom. Jaana
© Siiri K., TIG & JK virtuaalitalli / a sim game stable kopiointi kielletty / please, do not copy |